Hyväksytty: FCI 24.6.1987, SKL-FKK 8.3.1989
Novascotiannoutaja - Novascotia Duck Tolling Retriever
Alkuperämaa: Kanada
Yleisvaikutelma
Keskikokoinen, voimakas, tiivis, tasapainoinen ja lihaksikas koira. Luusto keskivahva tai vahva.
Ominaispiirteet
Novascotiannoutaja on erittäin reipas, valpas ja päättäväinen. Monilla niistä on hieman surumielinen
ilme, kunnes ne pääsevät työhön, jolloin niiden katse muuttuu keskittyneeksi ja innostuneeksi.
Työskennellessään koira liikkuu nopeasti ja syöksähtelevästi pää miltei selkälinjan tasolla
ja runsashapsuinen häntä jatkuvassa liikkeessä.
Luonne
Erittäin älykäs, helposti koulutettava ja hyvin kestävä. Vahva ja taitava uimari, synnynnäinen
ja sisukas noutaja sekä maalla että vedessä. Koira säntää juoksuun heti saadessaan pienimmänkin
merkin siitä, että sen odotetaan noutavan jotakin. Suuri noutohalu ja leikkisyys ovat välttämättömiä
ominaisuuksia novascotiannoutajan työssä.
Pää
Puhdaslinjainen ja hieman kiilamainen. Leveä kallo-osa vain hieman pyöristynyt, niskakyhmy
ei ulkoneva, posket litteät. Pään tulee olla suhteessa koiran rungon kokoon. Otsapenger
melko loiva. Kuono kapenee suorassa linjassa otsapenkereestä kirsuun. Alaleuka vahva,
mutta ei liian silmäänpistävä. Kuonon alalinja lähes suora huulten kulmasta leukaluun
kulmaan, ja kuonon syvyys on otsapenkereen kohdalla suurempi kuin kirsun luona. Karva
kuonossa lyhyttä ja ohutta. Kirsu kapeneva ja sieraimet avoimet. Huulet melko kuivat,
eivät raskaat ja riippuvat, vaan muodostavat sivulta katsoen loivan kaaren.
Silmät
Kaukana toisistaan, mantelinmuotoiset ja keskikokoiset. Väri vaihtelee meripihkasta
ruskeaan. Ilme ystävällinen, valpas ja älykäs. Luomien väri sama kuin huulten.
Korvat
Kolmionmuotoiset, keskikokoiset, korkealle ja taakse kiinnittyneet. Korvan tyvi vain
hieman kohollaan. Hapsutus korvan takaosassa runsasta, korvan pyöristyneessä kärjessä karva on lyhyttä.
Purenta
Leikkaava, täysi hampaisto. Leukojen tulee olla tarpeeksi vahvat kookkaan linnun kantamiseen, ja pehmeäsuisuus on tärkeää.
Kaula
Lihaksikas, keskipitkä ja kuiva, ei löysää kaulanahkaa.
Eturaajat
Lavat lihaksikkaat, lapaluut viistot ja tiiviit, niin että selvä säkä liittyy kauniisti
lyhyeen selkään. Lapaluu ja olkavarsi miltei samanpituiset. Kyynärpäät tiiviit, ne eivät
saa kääntyä sisään eivätkä ulos, ja ne liikkuvat suoraan rungon myötäisesti. Eturaajat
yhdensuuntaiset, suorat ja vahvaluustoiset. Ranteet vahvat ja hieman vinoasentoiset.
Käpälät keskikokoiset, tiiviit ja pyöreät, varpaiden välissä selvä ihopoimu (räpylä).
Varpaat kaarevat ja polkuanturat paksut. Kannukset voidaan poistaa.
Runko
Rintakehä syvä, kyynärpäihin ulottuva. Kylkiluut kaarevat. Selkä lyhyt ja suora, ylälinja
tasainen, lanne vahva ja lihaksikas. Runko ei saa olla tynnyrimäinen eikä litteä. Vatsaviiva nousee kohtuullisesti.
Takaraajat
Lihaksikkaat, leveät ja vahvat. Taka- ja etukulmaukset tasapainossa keskenään. Reidet
hyvin lihaksikkaat. Reisi- ja sääriluut miltei samanpituiset. Polvikulma selvä, kinner
matala. Kintereet eivät käänny sisään eivätkä ulospäin. Ei kannuksia.
Häntä
Häntä seuraa lantion luonnollista, loivaa kaltevuuskulmaa. Tyvestä paksu, näyttävä ja
runsashapsuinen. Viimeinen nikama ulottuu vähintään kintereeseen. Koira voi kantaa
häntäänsä selkälinjan alapuolella paitsi ollessaan valppaana, jolloin häntä kaartuu
korkealle selän ylle koskettamatta kuitenkaan koskaan runkoa.
Liikkeet
Liikkeissä yhdistyy voima, jäntevyys ja eloisuus. Etuaskel on pitkä ja takaraajan työntö
voimakas. Käpälät eivät saa kääntyä sisään- eivätkä ulospäin, raajat liikkuvat yhdensuuntaisesti.
Vauhdin lisääntyessä raajat siirtyvät samalle linjalle (yksijälkisyys) ylälinjan pysyessä suorana.
Karvapeite
Novascotiannoutaja on jalostettu noutamaan jäisestä vedestä ja sillä tulee olla vettä hylkivä,
kaksinkertainen, keskipitkä ja -pehmeä karvapeite. Aluskarva pehmeä ja tiheä. Turkki voi
lainehtia hieman koiran selässä, mutta on muuten suora. Talvella turkki voi joskus muodostaa
pitkiä, avoimia kiharoita kaulalla. Hapsut ovat pehmät kaulalla sekä korvien ja reisien takana.
Eturaajoissa on kohtuullisesti hapsuja.
Väri
Jonkinvivahteinen punainen tai oranssi. Hapsuissa ja hännän alapuolella karva on vaaleampaa.
Yleensä koiralla on valkoinen merkki vähintään yhdessä seuraavista kohdista: hännänpää,
käpälät (ei ranteen yläpuolelle ulottuva), eturinta tai kuononselkä ja otsa. Hyvää koiraa
ei pidä rangaista valkoisten merkkien puuttumisesta. Kirsun, huulten ja silmäluomien värin
tulee olla turkin väriin sopiva lihanväri tai musta.
Koko
Ihanne 18 kk täyttäneillä uroksilla 48-51 cm, nartuilla 45-48 cm. 3 cm poikkeama ihannekorkeudesta
kumpaan suuntaan tahansa sallitaan. Painon tulee olla suhteessa koiran kokoon ja luustoon.
Ohjeellinen paino: täysikasvuiset urokset 20-23 kg nartut 17-20 kg
Virheitä (rangaistaan suhteessa virheen asteeseen)
- Yli 3 cm poikkeama ihannekorkeudesta
- yläpurenta
- liian lyhyt häntä
- koukkuhäntä
- häntä joka kaartuu niin paljon, että se koskettaa selkää
- massan puute aikuisella koiralla
- kovera tai kupera pään ylälinja
- jyrkkä otsapenger
- isot pyöreät silmät
- kirsu, silmänympärykset ja silmät väärän väriset
- vaaleanpunainen kirsu
- hajavarpaiset tai matalat tassut, liian pehmeät ranteet
- avoin turkki
- kaareva tai notko selkä, heikko lanne
- häntä selkälinjan alapuolella koiran liikkuessa
Hylkäävät virheet
- Valkoinen väri lavoissa, korvien luona, niskassa, selässä tai kyljissä
- hopeinen tai harmaa väri tai mustat alueet turkissa
- varpaiden välissä olevien ihopoimujen puuttuminen
- alapurenta, vino purenta
- arkuus aikuisella koiralla
- laikullinen kirsu
- huomattava yläpurenta
- muut värit kuin punaisen tai oranssin vivahteet